saarelle, jonka asukkaat ovat vain 15 senttimetriä pitkiä. Tuo korkeus kuvaa myös muun muassa asukkaiden poliittisten keskusteluiden tasoa. Tätä seuraavat matkat johdattavat Gulliverin muun muassa jättiläisten asuttamaan Brobdingnagiin sekä lentävälle saarelle. Hän tapaa kuolematonta kansaa sekä erittäin älykkäitä hevosia, jotka alkukantaiset, kehittymättömät ihmisolennot ovat kesyttäneet.



Romaani on vuodelta 1725 – ajalta, jolloin maailma oli tutkimaton ja monet ihmeelliset löydöt odottivat vielä löytymistään. Toisaalta se on myös satiiri ihmisluonnosta ja sen vajavaisuudesta. Romaani peilaa tekijöitään esittäen nämä muun muassa pikkusieluisina, mahtailevina ja naurettavina. Ilmestymisensä aikana teosta ei voitu lukea vain viihteellisenä seikkailuna, vaan myös purevana poliittisena satiirina. Niin purevana, että kirjailija uskalsi pitkään toimia vain anonyymina. Vuodesta 1902 lähtien Gulliverin matkat on dramatisoitu useita kertoja valkokankaalle, radioon ja televisioon.