ja synty on kuitenkin varsin yksinkertainen ja helppo ymmärtää. Tsunami on itse asiassa erittäin voimakas hyökyaalto. Sen syntymekanismi tässä Aasian katastrofissa tapahtui seuraavasti. Intian valtameren pohjassa, noin 250 kilometriä Sumatran saaren luoteiskärjestä etelään, on ollut pitkään kaksi mannerlaattaa pingottuneena toisiaan vasten. Muutaman sadan vuoden aikana jännitys näiden kahden laatan välillä on koko ajan kasvanut ja odottanut vain sopivaa hetkeä, jolloin se lopulta laukeaa. Tämä tapahtui joulukuun 26. päivänä kello 07.58 paikallista aikaa. Tällöin noin neljän kilometrin syvyydessä meren pohjassa toinen laatta ponnahti rajusti ylös viitisen metriä ja työnsi edeltään valtaisat vesimassat liikkeelle. Suomen pinta-alaa suuremman ylös kimmonneen laatan luotaan työntämät vesimassat laskeutuivat takaisin mereen äkkinäiseltä räjähdykseltään ja saivat aikaan valtaisan aaltoliikkeen, joka eteni laatan ponnahduspaikasta 360 astetta ympäriinsä. Jättiläisaaltojen etenemisnopeus oli aluksi 800 kilometriä tunnissa. Ovaalimaiset aallot etenivät meren pohjassa eikä niitä edes välttämättä huomannut meren pinnalla. Vasta kun aallot kohtasivat rannikon matalan veden, niiden nopeus hidastui ja ne nousivat rajulla voimalla ylös vedestä. Aallot iskeytyivät rantaan noin 170 metrin sekuntivauhdilla. Pohjolan poliisi kertoo -sarja sisältää laajan valikoiman todellisia rikostapauksia Ruotsista, Norjasta, Suomesta ja Islannista. Henkeäsalpaavissa tarinoissa uppoudutaan Pohjolan poliisien jännittävimpiin tapauksiin, ja rikoksista kertovat poliisit ovat itse olleet mukana niiden selvittämisessä. Sarjassa lukija pääsee kokoamaan mutkikasta palapeliä syyllisten löytämiseksi. Pohjolan poliisi kertoo -sarja on historiallinen teos. Sarja ilmentää aikaa, jona se on kirjoitettu ja sen sisältö voi olla osittain vanhentunutta tai kiistanalaista. Mahdollisesti häiritsevä sisältö ei kuvasta kustantamon kantaa tai näkemystä. rn