Antti kuitenkin uhmaa sääntöä kauhein seurauksin: hän joutuu telkien taakse varastamisesta syytettynä. Pojan suurin huoli on, mahtaako pormestarin tytär Elsakin uskoa valheellisiin syytöksiin.

Sortovuosiin sijoittuva, koskettava romaani kertoo nälän kurittavasta otteesta sekä varoituksesta, jonka ohittaminen johtaa kohtalonomaiseen kehityskulkuun. Antti kokee kafkamaista vääryyttä mutta myös ensirakkauden ennen kuin tarina kulkee vääjäämättömään loppuun saakka.

Viljo Kojo (1891 - 1966) oli tuottelias suomalainen kirjailija, toimittaja ja monipuolinen kuvataiteilija. Hän syntyi Laatokan rannalla Kaukolassa ja kirjoittikin karjalaisaiheisia romaaneja. Niiden lisäksi Kojo julkaisi boheemiromaaneja ja runoja, ja kuvataiteilijana hän kuului ekspressionistiseen Marraskuun ryhmään. Lisäksi Kojo työskenteli sanomalehtitoimittajana ja pilapiirtäjänä. Kojo sai valtion kirjallisuuspalkinnon kuudesti (1919 - 1957), Pro Finlandia -kunniamerkin (1948) ja Aleksis Kiven palkinnon (1949).